Kahvi ja tee voivat hidastaa dementian kehittymistä

Hyviä uutisia kahvin ja teen ystäville: laajasta tutkittavien ryhmästä koostuneen ja noin neljäkymmentä vuotta kestäneen tutkimuksen mukaan kahvin tai teen päivittäinen nauttiminen voi hillitä dementian kehittymistä. Tähän myönteiseen trendiin riittää kahdesta kolmeen kahvikupillista päivässä tai yhdestä kahteen teekupillista. Lisäkupillisista ei aiheudu suurempaa hyötyä.

Tutkimuksen mukaan tällainen kohtuullinen kahvin tai teen päivittäinen nauttiminen alentaa dementian riskiä noin 18 % (kahvi) tai 14 % (tee). Syynä pidetään näiden juomien bioaktiivisia aineita, kuten polyfenoleja ja kofeiinia. Kofeiinittomalla kahvilla ja teellä ei havaittu samanlaisia vaikutuksia.

Tutkimuksesta uutisoitiin Nature-tiedelehdessä ja Helsingin Sanomien Tiede-palstalla.

                                                    Kuva: Unsplash / Sergey N

Aivosäätiön webinaari: Näin pidät huolta aivoistasi vuonna 2026

Aivosäätiö järjestää edellisten vuosien tapaan jälleen aivoterveyttä koskevan webinaarin, jossa jaetaan vinkkejä aivoista huolehtimiseen. Tällä kertaa webinaarissa puhuu neurologi ja aivotutkija Kiti Müller, jonka käsittelemiin aihealueisiin kuuluu muun muassa uteliaisuus ja oppiminen, laiskottelu ja palautuminen sekä liikunta ja aivoterveyden merkitys kroonisista sairauksista kärsiville.

Webinaari järjestetään torstaina 8. tammikuuta klo 17–18, ja osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, joka onnistuu Aivosäätiön sivuston kautta.

                                                           Kuva: Unsplash / Deniz Altindas

Apatian taustalla voi olla aivojen muutoksia

Guardian-lehdessä julkaistu kiinnostava artikkeli laiskuudesta ja apatiasta linkittää nämä ilmiöt aivoissa tapahtuneisiin muutoksiin. Artikkelin mukaan laiskuus ja apatia voivat olla ainakin joissakin tapauksissa sellaisten muutosten seurausta, joista niitä kokeva ei voi toipua ilman asiantuntijan määräämää lääkitystä tai muuta hoitoa. 

Neurotieteellisen tutkimuksen mukaan apatian voi aiheuttaa esimerkiksi aivoissa tapahtunut pieni halvaus, josta henkilö itse ei ole tietoinen. Tämän seurauksena aiemmin työssään ja sosiaalisessa elämässä mainiosti pärjännyt ja niistä nauttinut henkilö voi muuttua nopeasti suoranaiseksi sohvaperunaksi, jota ei kiinnosta haalia kasaan rahaa edes vuokranmaksua varten pitääkseen katon päänsä päällä. 

Tämä on kiinnostava tutkimustulos ottaen huomioon, että laiskoiksi koettuja ihmisiä patistetaan usein "ryhdistäytymään" tai "ottamaan itseään niskasta kiinni". Jos apatian taustalla on elimellinen sairaus, vahvakaan motivaatio ei välttämättä auta nousemaan sohvalta ja piristymään.

                                                          Kuva: Unsplash / Jonatan Pie

Aivot kokevat elämän aikana neljä käännekohtaa

Nature-lehti ilahduttaa aivotutkimuksen ystäviä tarjoamalla jälleen yhden kiinnostavan tutkimustuloksen. Tällä kertaa tutkimukset ovat paljastaneet aivojen käyvän läpi ihmisen elämän aikana neljä merkittävää käännekohtaa, joiden aikana niissä tapahtuu keskeisiä ikään liittyviä muutoksia. Artikkelin mukaan nämä muutokset tapahtuvat ja 9, 32, 66 ja 83 vuoden iässä, ja ne voivat vaikuttaa muun muassa oppimiskykyyn ja tiettyihin sairauksiin sairastumisriskiin. 

Aivot eivät toimi siis staattisesti ihmisen koko elämän ajan. Oppimiskyky ja kognitiivinen kyvykkyys heikkenevät ikääntymisen myötä. Lisäksi vähemmän aktiivisesti käytetyt aivojen hermoverkon osa-alueet heikkenevät iästä riippumatta. Myös suunnittelun ja päätöksenteon kaltaiset kyvyt vaihtelevat eri käännekohtien mukaan ollen vahvimpia 9 ja 32 ikävuoden välillä.

                                        Kuva: Unsplash / Alan De La Cruz