Kahvi ja tee voivat hidastaa dementian kehittymistä

Hyviä uutisia kahvin ja teen ystäville: laajasta tutkittavien ryhmästä koostuneen ja noin neljäkymmentä vuotta kestäneen tutkimuksen mukaan kahvin tai teen päivittäinen nauttiminen voi hillitä dementian kehittymistä. Tähän myönteiseen trendiin riittää kahdesta kolmeen kahvikupillista päivässä tai yhdestä kahteen teekupillista. Lisäkupillisista ei aiheudu suurempaa hyötyä.

Tutkimuksen mukaan tällainen kohtuullinen kahvin tai teen päivittäinen nauttiminen alentaa dementian riskiä noin 18 % (kahvi) tai 14 % (tee). Syynä pidetään näiden juomien bioaktiivisia aineita, kuten polyfenoleja ja kofeiinia. Kofeiinittomalla kahvilla ja teellä ei havaittu samanlaisia vaikutuksia.

Tutkimuksesta uutisoitiin Nature-tiedelehdessä ja Helsingin Sanomien Tiede-palstalla.

                                                    Kuva: Unsplash / Sergey N

Aivosäätiön webinaari: Näin pidät huolta aivoistasi vuonna 2026

Aivosäätiö järjestää edellisten vuosien tapaan jälleen aivoterveyttä koskevan webinaarin, jossa jaetaan vinkkejä aivoista huolehtimiseen. Tällä kertaa webinaarissa puhuu neurologi ja aivotutkija Kiti Müller, jonka käsittelemiin aihealueisiin kuuluu muun muassa uteliaisuus ja oppiminen, laiskottelu ja palautuminen sekä liikunta ja aivoterveyden merkitys kroonisista sairauksista kärsiville.

Webinaari järjestetään torstaina 8. tammikuuta klo 17–18, ja osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, joka onnistuu Aivosäätiön sivuston kautta.

                                                           Kuva: Unsplash / Deniz Altindas

Aivot kokevat elämän aikana neljä käännekohtaa

Nature-lehti ilahduttaa aivotutkimuksen ystäviä tarjoamalla jälleen yhden kiinnostavan tutkimustuloksen. Tällä kertaa tutkimukset ovat paljastaneet aivojen käyvän läpi ihmisen elämän aikana neljä merkittävää käännekohtaa, joiden aikana niissä tapahtuu keskeisiä ikään liittyviä muutoksia. Artikkelin mukaan nämä muutokset tapahtuvat ja 9, 32, 66 ja 83 vuoden iässä, ja ne voivat vaikuttaa muun muassa oppimiskykyyn ja tiettyihin sairauksiin sairastumisriskiin. 

Aivot eivät toimi siis staattisesti ihmisen koko elämän ajan. Oppimiskyky ja kognitiivinen kyvykkyys heikkenevät ikääntymisen myötä. Lisäksi vähemmän aktiivisesti käytetyt aivojen hermoverkon osa-alueet heikkenevät iästä riippumatta. Myös suunnittelun ja päätöksenteon kaltaiset kyvyt vaihtelevat eri käännekohtien mukaan ollen vahvimpia 9 ja 32 ikävuoden välillä.

                                        Kuva: Unsplash / Alan De La Cruz

 

Monikielisyys edistää aivojen terveyttä

Useamman kuin yhden kielen osaaminen voi hidastaa aivojen ikääntymistä ja suojata niitä kognitiivisten kykyjen heikkenemiseltä. Näin todetaan Nature-lehdessä, jossa kerrotaan tutkijoiden tekemästä aiheeseen liittyvästä laajasta tutkimuksesta. Monikielisyyden etujen vaikutuksen kerrotaan tehostuvan sitä enemmän, mitä useampia kieliä henkilö osaa.

Artikkeli on valitettavasti maksumuurin takana, joten en päässyt tutustumaan siihen tarkemmin. Tutkimuksen tulokset vaikuttavat kuitenkin lupaavilta ja inspiroivilta kaltaisilleni kielten ystäville. Toivottavasti nämä tutkimustulokset huomioidaan myös perusopetuksessa monipuolisempana kielten opetuksena pelkän perinteisen englannin sijaan.

                                               Kuva: Unsplash / Jacqueline Brandwayn

Uni on aiemmin luultua monitahoisempi prosessi

Quanta Magazine -lehdessä julkaistiin jokin aika sitten varsin mielenkiintoinen ja monitahoinen artikkeli unen eri vaiheista aivojen näkökulmasta. Siinä uneen vaipumista verrattiin muun muassa rakennukseen, jonka valot sammutetaan vähitellen päivän päättyessä. Ihminen voi myös kokea unenomaisia tuntemuksia, vaikka olisi teknisesti ottaen hereillä. 

Uni- ja valvetila eivät siis välttämättä olekaan niin kahtiajakoinen asia kuin aiemmin on ajateltu. Uneen vaipuminen voi viedä kymmeniä minuutteja, kun sen sijaan herääminen tapahtuu usein huomattavasti nopeammin. Lisäksi jotkut uskovat kärsivänsä unettomuudesta ja valvoneensa koko yön, vaikka ovat nukkuneet yhtä hyvin kuin keskivertoihmiset. 

Unihäiriöt ovat myös varsin yleinen ilmiö. Unettomuuden lisäksi ihmiset voivat kärsiä unissakävelystä, unihalvauksesta ja painajaisista. Usein nämä häiriöt liittyvät ongelmiin unen eri vaiheiden välisissä siirtymissä.

                                                Kuva: Unsplash / Mpho Mojapelo

Luova tekeminen pitää aivot nuorina

Nature-tiedelehdessä hiljattain julkaistun artikkelin mukaan luovat harrastukset ja taiteen tekeminen edistävät aivojen terveyttä. Artikkelissa luovuus määritellään "kyvyksi tuottaa mielikuvitusta käyttämällä sekä uusia että tehokkaita ideoita tai ratkaisuja. Luovuus liittyy perinteisesti taiteisiin, mutta myös videopelit voivat sisältää luovia elementtejä."

Niin ikään artikkelin mukaan nopeutunutta ikääntymistä on havaittu psykiatristen ja neurologisten sairauksien yhteydessä, fyysisille ja sosiaalisille vaikutuksille alttiissa väestöryhmissä ja epäterveellisiä elämäntapoja noudattavilla ihmisillä. Voidaankin olettaa, että terveellisempiä elämäntapoja noudattavilla ihmisillä, kuten järjestelmällisesti luovia kokemuksia hankkivilla henkilöillä, ikääntyminen hidastuu. Vain harvoissa luovuuden, erityisesti musiikillisen osaamisen, vaikutusta aivojen rakenteellisiin korrelaatioihin käsittäneissä tutkimuksissa on raportoitu vastakkaisia tuloksia.

Tutkimuksen johtopäätöksenä onkin se, että suurempi luovien kokemusten määrä liittyy aivojen hitaampaan ikääntymiseen. Siihen vaikuttavat myös luovien henkilöiden osaamisen ja asiantuntemuksen taso: taitavammat tanssijat, muusikot, visuaaliset taiteilijat ja pelaajat pitävät aivonsa nuorempina pitempään. Luova tekeminen vahvistaa myös aivojen verkoston tehokkuutta ja kykyä muodostaa uusia yhteyksiä.

Kaiken kaikkiian lupaavia tuloksia meille taiteen ystäville!

                                    Kuva: Unsplash / RhondaK Native Florida Folk Artist 

Mitä aivoissa tapahtuu ahaa-hetken aikana?

Hiljattain julkaistussa Nature-tiedelehden artikkelissa käsitellään sitä, mitä aivoissa tapahtuu ahaa-elämyksen aikana. Tämän Duken ja Berliinin yliopiston tutkijoiden toteuttaman tutkimuksen apuvälineenä käytettiin ns. Mooneyn kuvia eli mustavalkoisia, näennäisesti mitään esittämättömiä väriläiskiä. Tutkittavat olivat tutkimuksen tekemisen aikana esimerkiksi fMRI-kuvauslaitteen sisällä, jonka avulla heidän aivojensa aktiivisuutta saatiin seurattua oivallusten syntymisen aikaan.

Tämä kiinnostava tutkimusaihe on ollut tutkijoiden kiinnostuksen kohteena jo viimeisten parinkymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan ahaa-elämykseen liittyy olennaisesti erityisesti oppimiseen, muistamiseen ja kielen käsittelemiseen keskittyvä aivojen alue. Ahaa-elämyksen aikana näkemys vaikuttaa syntyvän tiedosta äkillisesti sen vähittäisen kertymisen sijaan. Tähän prosessiin liittyy myös gamma-aaltojen suurempi määrä sekä huomion kiinnittämiseen, tunteisiin ja päätöksentekoon liittyvä aivojen alue. Tutkittavien pupillit myös laajenivat voimakkaasti juuri ennen ahaa-elämyksen syntymistä, minkä arvioidaan liittyvän muistojen muodostumiseen. Ihmiset muistavat paremmin tällaisten hetkien aikana syntyneet oivallukset rutiininomaisiin hetkiin verrattuna.

Nature-lehden artikkelia on käsitelty suomen kielellä myös Suomenmaan samaan aiheeseen liittyvässä artikkelissa.

                                                        Kuva: Unsplash / Rohan Makhecha

Aivotutkija Katri Saarikiven haastattelu Gloriassa

Tämän vuoden alkupuolella ilmestyneessä Gloria-lehdessä on yhtä aikaa samaistuttava ja viehättävän virkistävä haastattelu aivotutkija Katri Saarikivestä. Samaistuttava siinä mielessä, että Saarikivi tunnustautuu introvertiksi, jopa ujoksi. Samalla haastattelussa hän tuntuu puhkeavan kukkaan päästessään puhumaan lempiaiheestaan eli aivoista, ja siinä sivussa myös perhe- ja ystävyyssuhteistaan. Haastattelun loppupuolta kohden sisältö keskittyy lähes täysin aivoterveyteen ja työelämään, muun muassa etätyön tekemisen hyviin ja huonoihin puoliin. 

Artikkelin pääsee lukemaan täältä.

Halvauksen, dementian ja masennuksen riskiä vähentäviä tekijöitä

The New York Timessa julkaistussa artikkelissa kerrotaan tekijöistä, jotka voivat auttaa vähentämään samanaikaisesti sekä halvauksen, dementian että masennuksen riskiä. Tutkimuksen mukaan merkittävä osuus näistä sairauksista on vältettävissä tai niiden eteneminen on hidastettavissa niiden puhkeamiseen liittyvien tekijöiden hallinnalla. Pidemmittä puheitta, tässä on luettelo artikkelissa mainituista tekijöistä:

• matala tai kohtuullinen alkoholinkäyttö (korkeintaan yksi drinkki päivässä) 
• kognitiivinen aktiivisuus, kuten lukeminen tai palapelien kokoaminen
• ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä, maitotaloustuotteita, kalaa ja pähkinöitä
• kohtuullinen tai runsas fyysinen aktiivisuus
• elämän tarkoituksellisuuden tunne
• laaja sosiaalinen verkosto
• normaali verenpaine
• normaali painoindeksi
• normaali verensokeritaso
• normaali kokonaiskolesterolitaso
• normaali kuulo
• normaalisti toimivat munuaiset
• kivun tunteen puuttuminen
• hyvä unenlaatu
• tupakoimattomuus
• hyvä stressinhallinta
• myönteinen elämänasenne

Luetteloon on koottu tekijät, jotka vaikuttavat vähintään kahden näiden sairauden puhkeamiseen tai etenemiseen. Suurin osa, elleivät peräti kaikki, näistä tekijöistä ovat jo ennestään tuttuja yleisestikin terveyttä edistäviä tekijöitä. 

                                            Kuva: Unsplash / Brooke Lark

Neuronit stimuloivat ja tukahduttavat pelon tunnetta

Nature-tiedelehdessä julkaistiin hiljttain artikkeli neuroneista, jotka vaikuttavat pelon tunteen syntymiseen, ja toisista neuroneista, jotka auttavat tukahduttamaan pelon tunnetta vaaralliseksi tai traumaattiseksi koetun tilanteen jälkeen. 

Hiirillä tehdyt kokeet osoittavat, että tämä tieto voi auttaa selittämään esimerkiksi post-traumaattista oireyhtymää ja kehittämään lääkkeitä, joiden toimintamekanismi auttaa ylikirjoittamaan pelon tunteita traumaattisen tilanteen jälkeen.

Tiedekulman Aivojen salaisuudet -lähetys

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetään tänään suora Aivojen salaisuudet -lähetys yhteistyössä Suomen kuvalehden kanssa. Lähetys on katsottavissa myöhemmin myös tallenteena Tiedekulman sivustolla ja YouTubessa. Toivottavasti tulossa on mielenkiintoista kuunneltavaa!

                                            Kuva: Unsplash / Bret Kavanaugh

Nature: Aivojen ikääntymiseen vaikuttaa 64 geeniä

Nature-tiedelehdessä on julkaistu mielenkiintoinen aivojen ikääntymiseen liittyvä artikkeli. Artikkelin mukaan aivojen ikääntymiseen on löydetty vaikuttavan 64 geeniä, ja ikääntymisen ehkäisemiseen tai hidastamiseen on tiedossa tällä hetkellä 13 lääkeainetta. Artikkeli on luettavissa osittain myös ilman rekisteröitymistä.

                                                Kuva: Pexels / Google DeepMind

Tiedekulman aivotutkimusresursseja

Helsingin yliopiston tiedekulman sivusto on osoittautunut paikaksi, josta löytyy monien muiden tärkeiden ja kiinnostavien aihealueiden ohella myös aivoihin liittyviä tallenteita (ellei tapahtumiin siis pääse saapumaan paikan päälle tai katsomaan niitä reaaliaikaisena suoratoistona). Näistä joitakin esimerkkejä ovat seuraavat:

Aivoviikko 2025: Miten hermoston toimintaa ja aivosairauksien mekanismeja tutkitaan?

Ymmärrä aivojasi

Valoa mieleen

Mielenhuoltoilta

Aivojen elvytysilta

                                                   Kuva: Pexels / Anastasia Shuraeva

Aivosäätiön aivoterveysopas

Viimeisen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon.  Elämäni on ollut niin hektistä, ettei tämän blogin päivittämiseen ole jäänyt resursseja, vaikka mieli olisi silloin tällöin tehnytkin kirjoittaa eri asioista. Viime kuukausien aikana aivotutkimuksen rintamalla ja muidenkin tämän blogin keskeisten aihepiirien osalta on kuitenkin julkaistu paljon uutta materiaalia, että tunnen lähes velvollisuudekseni käydä niitä läpi myös blogissani.

Aivosäätiö järjesti alkuvuodesta aivoterveellisen vuoden viettämiseen liittyvän webinaarin, johon itsekin osallistuin. Webinaarin pitäjä, tutkija Minna Huotilainen, kävi läpi useita mainioita ja käytännönläheisiä vinkkejä parantamaan aivoterveyttä ja mahdollisesti ehkäisemään tulevia aivosairauksia. Näitä aihepiirejä sivutaan hyvin myös Aivosäätiön aivoterveysoppaassa, joka on ladattavissa ilmaiseksi Aivosäätiön sivustolta. Mainioita vinkkejä, joista monia voi toteuttaa suhteellisen helposti. Minuun kolahti ajatus ihan tavallisen kävelemisen lisäämisestä arkeen, millä voi olla yllättävän suuri merkitys aivojen terveyden kannalta.

                                            Kuva: Unsplash / Volkan Olmez

Aivosäätiön webinaari: Kehittyvät aivot ja mieli

Aivosäätiö tarjoaa tämän viikon keskiviikkona, 13. maaliskuuta, ilmaisen webinaarin aiheesta Kehittyvät aivot ja mieli. Webinaari järjestetään klo 17.00–18.45 ja sen puhujina ovat alansa asiantuntijat Jetro Tuulari, Tiina Parviainen ja Maija Castrén. Ilmoittautuminen tapahtuu Aivosäätiön verkkosivuston kautta, jossa on myös lisätietoa asiasta.

Kuva: Pixabay/ElisaRiva