Autismin kirjolla olevan kirjailija Woody Brownin haastattelu

Guardian-lehdessä julkaistiin hiljattain esikoiskirjailija Woody Brownin haastattelu. Brown on 28-vuotias, ekolaliaa lukuun ottamatta mykkä, autismin kirjolla ja elää Los Angelesissa, Yhdysvalloissa. Haastattelun mukaan lääketieteen asiantuntijat ja opettajat pitivät häntä lapsesta alkaen älyllisesti toivottomana tapauksena. Arvioon ja kohteluun ei vaikuttanut edes se, että Brown osasi kirjoittaa jo alaluokilla monimutkaisiakin sanoja äitinsä kannustamana. Brown alkoi saada tukiopetusta 12-vuotiaana. Tämä oli hänelle käänteentekevä muutos ja toi kovasti kaivattua tuottavuuden ja merkityksellisyyden tunnetta. 

Brown halusi kirjailijaksi voidakseen tavoittaa neurotyypillisiä ihmisiä ja kertoa heille, miten mahtavia ihmisiä autismin kirjolla olevat voivat olla. Lukeminen on Brownille rakas harrastus; hän pitää erityisesti Murakamin tuotannosta. Lisäksi monien autismin kirjolla olevien tapaan myös Brown pitää junista. Hän kuvaa myös omaa mielenmaailmaansa osuvasti junavertauksen kautta:

My mind feels like there are thousands of train lines all running at once, and there are trains on all of them. But they’re not on flat ground, they’re all in 3D. In the universe above me there are all these trains on their tracks just floating around and I’m on all the trains all the time.

Brownin esikoisteos Upward Bound kertoo autismin kirjolla oleville tarkoitetun hoivakodin arjesta. Teoksen henkilöt kuvastavat osuvasti autismin kirjoon eri tavoin suhtautuvia henkilöitä, ja Brown kuvaa Walteria alter egonaan. Teos julkaistiin 2. huhtikuuta 2026 ja on saanut erinomaisia arvosteluja. Brown kirjoittaa nyt toista teostaan.

Brown osallistui haastatteluun kirjoittamiseen käytettävän työkalun avulla. Hän kommentoi mykkyyttään seuraavasti:

My disorder is just that. A disability that says nothing about who I really am. Some people have more strikes against them than others, but we all have things to overcome. Is being non-speaking worse than a child’s fate in Gaza or an immigrant’s destiny on the streets of Minneapolis? How dare I complain from my comfortable home? Perspective is everything.

Brown oli ensimmäinen mykkä ja autismin kirjolla oleva Kalifornian yliopistosta (UCLA) valmistunut opiskelija.

                                        Kuva: Unsplash/Campbell

Autismitietoisuuden viikon teemana myötätuntokuilu

Autismiliitto on julkaissut verkkosivustollaan tietoja tämän vuoden autismitietoisuuden viikon teemasta, joka on myötätuntokuilu. Teema perustuu autistisen autismitutkijan Damian Miltonin esittämään teoriaan, jonka mukaan viestinnän haasteet autististen ja neurotyypillisten henkilöiden välillä ovat vastavuoroisia kahden eri maailman kohdatessa. Kommunikaatio-ongelmat ovat siis molemminpuolisia. Teemaviikon myötä tarkoituksena on edistää siltojen rakentamista muurien sijaan. 

Autismitietoisuuden viikkoa vietetään ensi viikolla eli 30.3.–5.4.2026. Kansainvälistä autismitietoisuuden päivää vietetään myös ensi viikolla eli 2.4.

                                            Kuva: Unsplash / Ben Wicks

Aivoja helliviä harrastuksia

Aivotutkija Minna Huotilainen on päässyt blogissani esille jo aiemmin pääasiassa Aivosäätiön webinaarien myötä. Huomasin jokin aika sitten, että Huotilainen on ollut esillä myös Kotiliedessä artikkelissa, jossa hän käy läpi aivoille suotuisia harrastuksia. Näitä harrastuksia yhdistää hänen mukaansa muun muassa vapaaehtoisuus, itsensä toteuttaminen, palautuminen ja uuden oppiminen. 

Minun suosimani harrastukset – lukeminen, palapelien kokoaminen ja käsitöiden tekeminen – ovat tällaisia harrastuksia. Huotilaisen luetteloon on kuitenkin päässyt myös muita varteenotettavia vaihtoehtoja:

1. Aktiivinen musisointi, kuten soittaminen, laulaminen ja tanssiminen. Ne voivat parantaa mielialaa ja elämänlaatua. Muisti- ja motoristen sairauksien yhteydessä musiikki voi parantaa muistamista ja motorista suorituskykyä.

2. Päiväunet. Ei varsinainen harrastus, mutta hyvä käytäntö, joka edistää erityisesti luovan työn tekoa ja ongelmanratkaisukykyä. On olennaisen tärkeää, ettei torkkuja oteta liian myöhään päivästä. Ihanteellinen pituus on noin varttitunti.

3. Käytännölliset ongelmanratkaisutehtävät. Esimerkeiksi sopivat vaikkapa polkupyörän korjaaminen tai suksien huolto. Ne kehittävät kolmiulotteista ymmärrystä ja ongelmanratkaisutaitoa. Konkreettisen tekemisen parissa myös abstraktimpiin ongelmiin voi löytyä ratkaisuja.

4. Marttailu eli turvallinen uusien asioiden oppiminen. Tähän kategoriaan kuuluvat vaikkapa edellä mainitut käsityöt, mutta myös muunlainen omaehtoinen oppiminen. Epäonnistuminen kehittää aivoja, ja turvalliseen ympäristöön ei liity itsensä nolaamisen riskiä.

                                        Kuva: Unsplash / Monika Bienert

Autismi ja ikääntyminen on vähän tutkittu teema

Nature-tiedelehdessä käydään jälleen läpi mielenkiintoista teemaa: autismin ja ikääntymisen välistä suhdetta. Autismitutkimus tunnutaan liittävän kovin luonnollisesti lapsiin ja varhaisnuoriin. Sen sijaan ikääntyneitä autismin kirjolla eläviä ei ole tutkittu juuri lainkaan, vaikka heidänkin määränsä on kasvanut nopeasti lisääntyneen diagnosoinnin myötä. Kuitenkin vielä nykyäänkin arvioiden mukaan hyvin pieni osa yli 50-vuotiaista autismin kirjolla elävistä on virallisesti diagnosoitu, mikä vaikeuttaa vanhempien ikäryhmien tutkimista.

Tutkijat ovat havainneet, että autismin kirjolla elävät henkilöt voivat olla taipuvaisempia sairastumaan tiettyihin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin ja sydänsairauksiin, ja saada voimakkaampia oireita vaihdevuosien aikana. Toisaalta aivojen kuvantamistutkimuksissa autismin kirjolla elävien tietyissä hermoverkoissa voi ilmetä ikääntymiseen liittyviä muutoksia neurotyypillisiä hitaammin. Autismin ei ole todettu nopeuttavan ikääntymistä, vaikkakin yksilölliset erot voivat olla merkittäviä.

                                            Kuva: Unsplash / Nguyen Mazic