Mitä on aivomätä ja miten sitä voi ehkäistä?

Oxfordin sanakirjan vuoden 2024 sanaksi valittu brain rot eli aivomätä on todellinen ja jo pitkään tunnettu ilmiö. Sillä viitataan henkilön henkisen tai älyllisen tilan heikkenemiseen heikkolaatuisen sisällön, nykyään erityisesti verkkosisällön, liiallisen kuluttamisen seurauksena. Konkreettisena esimerkkinä voidaan pitää kohtuuttoman pitkää ajankäyttöä sosiaalisen median parissa.

Nykyään tällaisia viihdemahdollisuuksia ja kriittistä ajattelukykyä mahdollisesti heikentäviä toimintoja on tarjolla niin runsaasti ja kaikkialla, että niiltä välttyäkseen joutuu suojautumaan tietoisesti. Guardian-lehdessä julkaistiin muutama viikko sitten asiaa käsittelevä artikkeli, jossa asiantuntijat tarjoavat konkreettisia vinkkejä aivomädän ehkäisemiseen. Niistä on hyötyä kaikille aivojensa terveydestä kiinnostuneille. 

Tässä artikkelin konkreettisia vinkkejä:

1. Aivojen haastaminen vaativien tehtävien avulla. Esimerkeiksi sopivat hankalat ristisana- tai sudoku-tehtävät. Aivoja on hyvä totuttaa tekemään töitä ratkaisujen löytämiseksi.

2. Tekoälyn käyttö vain vaativimpiin tehtäviin. Viittaa edelliseen kohtaan. Aivoille kannattaa antaa mahdollisuus työstää ratkaisuja ensin itse, mikä edistää oppimista.

3. Monipuolinen liikunta. Lähes kaikenlainen fyysinen aktiivisuus voi parantaa mielialaa, oppimista ja muistamista. 

4. Riittävä uni. Erityisesti syvän unen vaiheet puhdistavat aivoja ja ovat välttämättömiä aivojen optimaalisen toiminnan kannalta. 

5. Ruutuajan rajoittaminen. Tämä onnistuu parhaiten, kun tauko koetaan palkinnoksi eikä rangaistukseksi. Ruuduttoman ajan voi käyttää esimerkiksi fyysisen kirjan lukemiseen, maalaamiseen, puutarhanhoitoon tai muuhun itselle mieluisaan tekemiseen.

6. Tarpeettomien ilmoitusten poistaminen käytöstä. Puhelimen ilmoitukset herpaannuttavat helposti huomion, mikä vaikeuttaa käsillä olevaan tehtävään keskittymistä. Aivot vaativat aikaa palatakseen nykyisen tehtävän pariin, joten erityisesti tärkeimpien töiden aikana niille kannattaa varmistaa keskeytyksetön keskittymismahdollisuus.

7. Tiedosta stressiä aiheuttavat tekijät. Stressiä ja ahdistusta aiheuttavien asioiden nimeäminen auttaa suhtautumaan niihin rationaalisemmin ja löytämään niihin konkreettisia ratkaisuja sen sijaan, että ahdistus purkautuisi päämäärättömänä sosiaalisen median selailuna.

                                        Kuva: Unsplash / Erik Mclean

Autismin kirjolla olevan kirjailija Woody Brownin haastattelu

Guardian-lehdessä julkaistiin hiljattain esikoiskirjailija Woody Brownin haastattelu. Brown on 28-vuotias, ekolaliaa lukuun ottamatta mykkä, autismin kirjolla ja elää Los Angelesissa, Yhdysvalloissa. Haastattelun mukaan lääketieteen asiantuntijat ja opettajat pitivät häntä lapsesta alkaen älyllisesti toivottomana tapauksena. Arvioon ja kohteluun ei vaikuttanut edes se, että Brown osasi kirjoittaa jo alaluokilla monimutkaisiakin sanoja äitinsä kannustamana. Brown alkoi saada tukiopetusta 12-vuotiaana. Tämä oli hänelle käänteentekevä muutos ja toi kovasti kaivattua tuottavuuden ja merkityksellisyyden tunnetta. 

Brown halusi kirjailijaksi voidakseen tavoittaa neurotyypillisiä ihmisiä ja kertoa heille, miten mahtavia ihmisiä autismin kirjolla olevat voivat olla. Lukeminen on Brownille rakas harrastus; hän pitää erityisesti Murakamin tuotannosta. Lisäksi monien autismin kirjolla olevien tapaan myös Brown pitää junista. Hän kuvaa myös omaa mielenmaailmaansa osuvasti junavertauksen kautta:

My mind feels like there are thousands of train lines all running at once, and there are trains on all of them. But they’re not on flat ground, they’re all in 3D. In the universe above me there are all these trains on their tracks just floating around and I’m on all the trains all the time.

Brownin esikoisteos Upward Bound kertoo autismin kirjolla oleville tarkoitetun hoivakodin arjesta. Teoksen henkilöt kuvastavat osuvasti autismin kirjoon eri tavoin suhtautuvia henkilöitä, ja Brown kuvaa Walteria alter egonaan. Teos julkaistiin 2. huhtikuuta 2026 ja on saanut erinomaisia arvosteluja. Brown kirjoittaa nyt toista teostaan.

Brown osallistui haastatteluun kirjoittamiseen käytettävän työkalun avulla. Hän kommentoi mykkyyttään seuraavasti:

My disorder is just that. A disability that says nothing about who I really am. Some people have more strikes against them than others, but we all have things to overcome. Is being non-speaking worse than a child’s fate in Gaza or an immigrant’s destiny on the streets of Minneapolis? How dare I complain from my comfortable home? Perspective is everything.

Brown oli ensimmäinen mykkä ja autismin kirjolla oleva Kalifornian yliopistosta (UCLA) valmistunut opiskelija.

                                        Kuva: Unsplash/Campbell