1.7.25

Mitä aivoissa tapahtuu ahaa-hetken aikana?

Hiljattain julkaistussa Nature-tiedelehden artikkelissa käsitellään sitä, mitä aivoissa tapahtuu ahaa-elämyksen aikana. Tämän Duken ja Berliinin yliopiston tutkijoiden toteuttaman tutkimuksen apuvälineenä käytettiin ns. Mooneyn kuvia eli mustavalkoisia, näennäisesti mitään esittämättömiä väriläiskiä. Tutkittavat olivat tutkimuksen tekemisen aikana esimerkiksi fMRI-kuvauslaitteen sisällä, jonka avulla heidän aivojensa aktiivisuutta saatiin seurattua oivallusten syntymisen aikaan.

Tämä kiinnostava tutkimusaihe on ollut tutkijoiden kiinnostuksen kohteena jo viimeisten parinkymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan ahaa-elämykseen liittyy olennaisesti erityisesti oppimiseen, muistamiseen ja kielen käsittelemiseen keskittyvä aivojen alue. Ahaa-elämyksen aikana näkemys vaikuttaa syntyvän tiedosta äkillisesti sen vähittäisen kertymisen sijaan. Tähän prosessiin liittyy myös gamma-aaltojen suurempi määrä sekä huomion kiinnittämiseen, tunteisiin ja päätöksentekoon liittyvä aivojen alue. Tutkittavien pupillit myös laajenivat voimakkaasti juuri ennen ahaa-elämyksen syntymistä, minkä arvioidaan liittyvän muistojen muodostumiseen. Ihmiset muistavat paremmin tällaisten hetkien aikana syntyneet oivallukset rutiininomaisiin hetkiin verrattuna.

Nature-lehden artikkelia on käsitelty suomen kielellä myös Suomenmaan samaan aiheeseen liittyvässä artikkelissa.

                                                        Kuva: Unsplash / Rohan Makhecha