30.12.25

Aivosäätiön webinaari: Näin pidät huolta aivoistasi vuonna 2026

Aivosäätiö järjestää edellisten vuosien tapaan jälleen aivoterveyttä koskevan webinaarin, jossa jaetaan vinkkejä aivoista huolehtimiseen. Tällä kertaa webinaarissa puhuu neurologi ja aivotutkija Kiti Müller, jonka käsittelemiin aihealueisiin kuuluu muun muassa uteliaisuus ja oppiminen, laiskottelu ja palautuminen sekä liikunta ja aivoterveyden merkitys kroonisista sairauksista kärsiville.

Webinaari järjestetään torstaina 8. tammikuuta klo 1718, ja osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista, joka onnistuu Aivosäätiön sivuston kautta.

                                                           Kuva: Unsplash Deniz Altindas

26.12.25

Apatian taustalla voi olla aivojen muutoksia

Guardian-lehdessä julkaistu kiinnostava artikkeli laiskuudesta ja apatiasta linkittää nämä ilmiöt aivoissa tapahtuneisiin muutoksiin. Artikkelin mukaan laiskuus ja apatia voivat olla ainakin joissakin tapauksissa sellaisten muutosten seurausta, joista niitä kokeva ei voi toipua ilman asiantuntijan määräämää lääkitystä tai muuta hoitoa. 

Neurotieteellisen tutkimuksen mukaan apatian voi aiheuttaa esimerkiksi aivoissa tapahtunut pieni halvaus, josta henkilö itse ei ole tietoinen. Tämän seurauksena aiemmin työssään ja sosiaalisessa elämässä mainiosti pärjännyt ja niistä nauttinut henkilö voi muuttua nopeasti suoranaiseksi sohvaperunaksi, jota ei kiinnosta haalia kasaan rahaa edes vuokranmaksua varten pitääkseen katon päänsä päällä. 

Tämä on kiinnostava tutkimustulos ottaen huomioon, että laiskoiksi koettuja ihmisiä patistetaan usein "ryhdistäytymään" tai "ottamaan itseään niskasta kiinni". Jos apatian taustalla on elimellinen sairaus, vahvakaan motivaatio ei välttämättä auta nousemaan sohvalta ja piristymään.

                                                          Kuva: Unsplash Jonatan Pie

22.12.25

Aivot kokevat elämän aikana neljä käännekohtaa

Nature-lehti ilahduttaa aivotutkimuksen ystäviä tarjoamalla jälleen yhden kiinnostavan tutkimustuloksen. Tällä kertaa tutkimukset ovat paljastaneet aivojen käyvän läpi ihmisen elämän aikana neljä merkittävää käännekohtaa, joiden aikana niissä tapahtuu keskeisiä ikään liittyviä muutoksia. Artikkelin mukaan nämä muutokset tapahtuvat ja 9, 32, 66 ja 83 vuoden iässä, ja ne voivat vaikuttaa muun muassa oppimiskykyyn ja tiettyihin sairauksiin sairastumisriskiin. 

Aivot eivät toimi siis staattisesti ihmisen koko elämän ajan. Oppimiskyky ja kognitiivinen kyvykkyys heikkenevät ikääntymisen myötä. Lisäksi vähemmän aktiivisesti käytetyt aivojen hermoverkon osa-alueet heikkenevät iästä riippumatta. Myös suunnittelun ja päätöksenteon kaltaiset kyvyt vaihtelevat eri käännekohtien mukaan ollen vahvimpia 9 ja 32 ikävuoden välillä.

                                        Kuva: Unsplash Alan De La Cruz

 

17.12.25

Monikielisyys edistää aivojen terveyttä

Useamman kuin yhden kielen osaaminen voi hidastaa aivojen ikääntymistä ja suojata niitä kognitiivisten kykyjen heikkenemiseltä. Näin todetaan Nature-lehdessä, jossa kerrotaan tutkijoiden tekemästä aiheeseen liittyvästä laajasta tutkimuksesta. Monikielisyyden etujen vaikutuksen kerrotaan tehostuvan sitä enemmän, mitä useampia kieliä henkilö osaa.

Artikkeli on valitettavasti maksumuurin takana, joten en päässyt tutustumaan siihen tarkemmin. Tutkimuksen tulokset vaikuttavat kuitenkin lupaavilta ja inspiroivilta kaltaisilleni kielten ystäville. Toivottavasti nämä tutkimustulokset huomioidaan myös perusopetuksessa monipuolisempana kielten opetuksena pelkän perinteisen englannin sijaan.

                                               Kuva: Unsplash Jacqueline Brandwayn


13.12.25

Aspergerin oireyhtymä kirjallisuudessa: Camilla Läckergin Kivenhakkaaja

Luin hiljattain Camilla Läckbergin Kivenhakkaajan, jota pidetään tämän kirjailijan läpimurtoteoksena. Sen suomennettu versio olisi mielestäni kaivannut kielellistä sujuvoittamista, mutta kirja oli joka tapauksessa hyvinkin lukemisen arvoinen. Se pääsi blogiini tarinan lomassa esiintyvän Morganin vuoksi. 

Kirjassa käsitellään nuoren tytön murhatutkimusta pienellä Fjällbackan paikkakunnalla Länsi-Götanmaalla, Ruotsissa. Yksi kylän asukkaista on Morgan, joka on ehtinyt jo aikuistua, mutta asuu vanhempiensa tontilla omassa pihamökissään. Häntä kuvataan kirjassa omalaatuiseksi, eristäytyneeksi ja suorastaan oudoksi nuoreksi mieheksi. Näiden kuvausten takana ovat kylän muut asukkaat, jotka eivät tunne Aspergerin oireyhtymän ilmenesmuotoja juuri lainkaan, eivätkä vaikuta haluavankaan tuntea. Ainoastaan yksi murhatutkimusta tekevistä poliiseista on kiinnostunut perehtymään siihen paremmin, peräti psykologin avulla.

Morgan tunsi sopeutuvansa yhteiskuntaan kunnolla vasta saatuaan työpaikan pelikoodaajana. Hän työskentelee mökissään tietokoneensa äärellä erittäin tarkan aikataulunsa mukaisesti eikä halua ottaa vastaan vierailijoita – joihin kuuluu yleensä vain hänen äitinsä – työaikojensa puitteissa. Murhatutkimuksen aikana hän osoittautuu rehelliseksi silminnäkijäksi ja auttaa lopulta ratkaisevasti tapauksen ratkaisemisessa. 

Morgan kuvataan tässä teoksessa siis melko stereotyyppisenä Aspergerin oireyhtymän kanssa elävänä henkilönä joustamattomuutensa ja ehdottoman oikeudentajunsa vuoksi. En tiennyt Morgan-hahmosta ennen kirjan lukemisen aloittamista, joten se oli kuitenkin ilahduttava ja lukuelämystä täydentävä yllätys.



9.11.25

Uni on aiemmin luultua monitahoisempi prosessi

Quanta Magazine -lehdessä julkaistiin jokin aika sitten varsin mielenkiintoinen ja monitahoinen artikkeli unen eri vaiheista aivojen näkökulmasta. Siinä uneen vaipumista verrattiin muun muassa rakennukseen, jonka valot sammutetaan vähitellen päivän päättyessä. Ihminen voi myös kokea unenomaisia tuntemuksia, vaikka olisi teknisesti ottaen hereillä. 

Uni- ja valvetila eivät siis välttämättä olekaan niin kahtiajakoinen asia kuin aiemmin on ajateltu. Uneen vaipuminen voi viedä kymmeniä minuutteja, kun sen sijaan herääminen tapahtuu usein huomattavasti nopeammin. Lisäksi jotkut uskovat kärsivänsä unettomuudesta ja valvoneensa koko yön, vaikka ovat nukkuneet yhtä hyvin kuin keskivertoihmiset. 

Unihäiriöt ovat myös varsin yleinen ilmiö. Unettomuuden lisäksi ihmiset voivat kärsiä unissakävelystä, unihalvauksesta ja painajaisista. Usein nämä häiriöt liittyvät ongelmiin unen eri vaiheiden välisissä siirtymissä.

                                                Kuva: Unsplash / Mpho Mojapelo

19.10.25

Uutta tietoa misofoniasta

Misofonia on varsin mielenkiintoinen ja monia ihmisiä koskettava ilmiö. Siinä on kyse voimakkaasta tunnereaktiosta tiettyjen äänten kuulemisen yhteydessä. Joillekin tällaisen reaktion voi aiheuttaa vaikkapa keiton tai muiden liemien ryystämiseen liittyvä ääni, kun taas toisille rystysten ja muiden nivelten naksauttaminen saattaa kuulostaa sietämättömän ärsyttävältä. Tällaisten äänien seurauksena ihminen voi tuntea vihaa, ärsytystä, inhoa ja ahdistusta.

Misofoniasta on saatu hiljattain lisätietoja uuden tutkimuksen kautta. British Journal of Psychology -lehden artikkelissa ja siitä The Conversation -sivustolla julkaistun lyhennelmän mukaan misofonian on todettu liittyvän henkiseen vaikeuteen vaihtaa keskittymistä tunnepitoisen ja ei-tunnepitoisen tiedon välillä. Tällaisten henkilöiden affektiivinen joustavuus on siis puutteellinen, ja heillä on myös taipumusta jumittua kielteisiin ajatusmalleihin.

Ihmiset voivat siis kokea äänet hyvin monimuotoisesti. Kyse on usein muustakin kuin korvien kautta välittyneiden äänten neutraalista kuulemisesta, ja misofonia voi vaikuttaa merkittävästi sitä kokevien päivittäiseen elämään. Aihetta on tutkittu vielä suhteellisen vähän, esimerkiksi sen yleisyydestä ei ole luotettavaa tietoa. 

                                                    Kuva: Unsplash / Kat Love

12.10.25

Luova tekeminen pitää aivot nuorina

Nature-tiedelehdessä hiljattain julkaistun artikkelin mukaan luovat harrastukset ja taiteen tekeminen edistävät aivojen terveyttä. Artikkelissa luovuus määritellään "kyvyksi tuottaa mielikuvitusta käyttämällä sekä uusia että tehokkaita ideoita tai ratkaisuja. Luovuus liittyy perinteisesti taiteisiin, mutta myös videopelit voivat sisältää luovia elementtejä."

Niin ikään artikkelin mukaan nopeutunutta ikääntymistä on havaittu psykiatristen ja neurologisten sairauksien yhteydessä, fyysisille ja sosiaalisille vaikutuksille alttiissa väestöryhmissä ja epäterveellisiä elämäntapoja noudattavilla ihmisillä. Voidaankin olettaa, että terveellisempiä elämäntapoja noudattavilla ihmisillä, kuten järjestelmällisesti luovia kokemuksia hankkivilla henkilöillä, ikääntyminen hidastuu. Vain harvoissa luovuuden, erityisesti musiikillisen osaamisen, vaikutusta aivojen rakenteellisiin korrelaatioihin käsittäneissä tutkimuksissa on raportoitu vastakkaisia tuloksia.

Tutkimuksen johtopäätöksenä onkin se, että suurempi luovien kokemusten määrä liittyy aivojen hitaampaan ikääntymiseen. Siihen vaikuttavat myös luovien henkilöiden osaamisen ja asiantuntemuksen taso: taitavammat tanssijat, muusikot, visuaaliset taiteilijat ja pelaajat pitävät aivonsa nuorempina pitempään. Luova tekeminen vahvistaa myös aivojen verkoston tehokkuutta ja kykyä muodostaa uusia yhteyksiä.

Kaiken kaikkiian lupaavia tuloksia meille taiteen ystäville!

                                    KuvaUnsplash RhondaK Native Florida Folk Artist 


1.7.25

Mitä aivoissa tapahtuu ahaa-hetken aikana?

Hiljattain julkaistussa Nature-tiedelehden artikkelissa käsitellään sitä, mitä aivoissa tapahtuu ahaa-elämyksen aikana. Tämän Duken ja Berliinin yliopiston tutkijoiden toteuttaman tutkimuksen apuvälineenä käytettiin ns. Mooneyn kuvia eli mustavalkoisia, näennäisesti mitään esittämättömiä väriläiskiä. Tutkittavat olivat tutkimuksen tekemisen aikana esimerkiksi fMRI-kuvauslaitteen sisällä, jonka avulla heidän aivojensa aktiivisuutta saatiin seurattua oivallusten syntymisen aikaan.

Tämä kiinnostava tutkimusaihe on ollut tutkijoiden kiinnostuksen kohteena jo viimeisten parinkymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan ahaa-elämykseen liittyy olennaisesti erityisesti oppimiseen, muistamiseen ja kielen käsittelemiseen keskittyvä aivojen alue. Ahaa-elämyksen aikana näkemys vaikuttaa syntyvän tiedosta äkillisesti sen vähittäisen kertymisen sijaan. Tähän prosessiin liittyy myös gamma-aaltojen suurempi määrä sekä huomion kiinnittämiseen, tunteisiin ja päätöksentekoon liittyvä aivojen alue. Tutkittavien pupillit myös laajenivat voimakkaasti juuri ennen ahaa-elämyksen syntymistä, minkä arvioidaan liittyvän muistojen muodostumiseen. Ihmiset muistavat paremmin tällaisten hetkien aikana syntyneet oivallukset rutiininomaisiin hetkiin verrattuna.

Nature-lehden artikkelia on käsitelty suomen kielellä myös Suomenmaan samaan aiheeseen liittyvässä artikkelissa.

                                                        Kuva: Unsplash / Rohan Makhecha


18.6.25

Rakkautena palapelit

Näin kesän saavuttua päivät ovat taas sen verran pitempiä, että myös iltaisin voi tehdä kaikenlaista ulkona ja sisällä. Tämä tarkoittaa myös enemmän luonnonvaloa palapelien kokoamiseen. 

Palapelit ovat aina olleet lähellä sydäntäni, mutta tilanpuutteen vuoksi niiden kokoaminen on ollut hyvin satunnaista. Jouduin jossakin vaiheessa myymään suurimpia palapelejäni pois, koska niitä ei yksinkertaisesti mahtunut kokoamaan missään. Nyt puhun siis vain kolmen tuhannen palan kokoisista peleistä. Kahden tuhannen palan pelejä on onneksi muutama tallella sopivan tilaisuuden varalle.

Nyt sellainen tilaisuus vaikuttaa tulleen. Töissä on tällä hetkellä hieman rauhallisempaa, joten vapaa-aikaa jää jonkin verran enemmän. Palapelien kokoaminen on mielenhuoltoa parhaimmillaan, joten mikäpä olisi sen parempi tapa viettää aikaa ainakin silloin, kun ulos ei pääse tai tee mieli jostakin syystä lähteä?

                                                Kuva: Unsplash / Pierre Bamin

14.6.25

Greta Thunberg: aikamme Peppi Pitkätossu?

Ruotsalainen ilmasto- ja ihmisoikeusaktivisti Greta Thunberg on ollut esillä viime päivinä erityisesti Israelin vastaisten toimiensa vuoksi. Muiden aktivistien kanssa Gazaan laivalla lääkkeitä kuljettamassa ollut Thunberg joutui Israelin rannikolla paikallisten viranomaisten kiinniottamaksi. Hänet on sittemmin karkotettu Israelista. Ryhmän kuljettamat avustustarvikkeet eivät välttämättä päätyneet aiotuille vastaanottajilleen, mutta matka onnistui herättämään laajasti kansainvälisen median huomiota ja siten saavuttamaan osittain tavoitteensa.

Laivan keulamaston rakenteissa istunut Thunberg toi heti mieleeni Peppi Pitkätossun, maailman vahvimman tytön. Vaikka heistä viimeksi mainittu onkin keksitty hahmo, heillä tuntuu olevan kuitenkin tiettyjä yhtäläisyyksiä: omalla tavallaan Thunbergkin on maailman vahvin tyttö pysyessään vakaasti mielipiteidensä ja arvomaailmansa takana myös silloin, kun yleinen mielipide on häntä vastaan. Hän ei ole myöskään epäröinyt johtohahmon aseman omaksumista ja julkisten haastattelujen antamista edistääkseen mielestään tärkeiden asioiden toteutumista. Toisaalta hän on joissakin haastatteluissa paljastanut olevansa yksityiselämässään huomattavasti julkisuuskuvaansa "höpsömpi".

Thunberg on kertonut julkisesti 11-vuotiaana saamastaan Aspergerin syndroomadiagnoosista, joka on siis nykyisin osa autismin kirjoa. Asperger-piirteisille henkilöille ominaiseen tapaan Thunberg on keskittynyt tiettyihin asioihin, hänen tapauksessaan ilmastoon ja sittemmin ihmisoikeuksiin. Thunbergin piirteet ovat osoittautuneet hänen supervoimakseen, joka edistää myös globaalia tietoisuutta näistä asioista.

Peppi Pitkätossun sanotaan olevan maailman vahvin tyttö, minkä myötä hän on todennut: "Jos on tavattoman vahva, täytyy olla myös tavattoman kiltti." Tämän voi tulkita tarkoittavan kiltteyttä nimenomaan moraalisesti oikeudenmukaisia asioita ja henkilöitä kohtaan. Myös Thunbergin voidaan katsoa seisovan tämän näkemyksen takana pyrkimyksissään edistää heikompien asemaa.

                                        Kuva: Unplash /  Mohamed Masaau

10.6.25

Aivotutkija Katri Saarikiven haastattelu Gloriassa

Tämän vuoden alkupuolella ilmestyneessä Gloria-lehdessä on yhtä aikaa samaistuttava ja viehättävän virkistävä haastattelu aivotutkija Katri Saarikivestä. Samaistuttava siinä mielessä, että Saarikivi tunnustautuu introvertiksi, jopa ujoksi. Samalla haastattelussa hän tuntuu puhkeavan kukkaan päästessään puhumaan lempiaiheestaan eli aivoista, ja siinä sivussa myös perhe- ja ystävyyssuhteistaan. Haastattelun loppupuolta kohden sisältö keskittyy lähes täysin aivoterveyteen ja työelämään, muun muassa etätyön tekemisen hyviin ja huonoihin puoliin. 

Artikkelin pääsee lukemaan täältä.

7.5.25

Halvauksen, dementian ja masennuksen riskiä vähentäviä tekijöitä

The New York Timessa julkaistussa artikkelissa kerrotaan tekijöistä, jotka voivat auttaa vähentämään samanaikaisesti sekä halvauksen, dementian että masennuksen riskiä. Tutkimuksen mukaan merkittävä osuus näistä sairauksista on vältettävissä tai niiden eteneminen on hidastettavissa niiden puhkeamiseen liittyvien tekijöiden hallinnalla. Pidemmittä puheitta, tässä on luettelo artikkelissa mainituista tekijöistä:

  • matala tai kohtuullinen alkoholinkäyttö (korkeintaan yksi drinkki päivässä) 
  • kognitiivinen aktiivisuus, kuten lukeminen tai palapelien kokoaminen
  • ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä, maitotaloustuotteita, kalaa ja pähkinöitä
  • kohtuullinen tai runsas fyysinen aktiivisuus
  • elämän tarkoituksellisuuden tunne
  • laaja sosiaalinen verkosto
  • normaali verenpaine
  • normaali painoindeksi
  • normaali verensokeritaso
  • normaali kokonaiskolesterolitaso
  • normaali kuulo
  • normaalisti toimivat munuaiset
  • kivun tunteen puuttuminen
  • hyvä unenlaatu
  • tupakoimattomuus
  • hyvä stressinhallinta
  • myönteinen elämänasenne
Luetteloon on koottu tekijät, jotka vaikuttavat vähintään kahden näiden sairauden puhkeamiseen tai etenemiseen. Suurin osa, elleivät peräti kaikki, näistä tekijöistä ovat jo ennestään tuttuja yleisestikin terveyttä edistäviä tekijöitä. 

                                            Kuva: Unsplash / Brooke Lark

3.5.25

Neuronit stimuloivat ja tukahduttavat pelon tunnetta

Nature-tiedelehdessä julkaistiin hiljttain artikkeli neuroneista, jotka vaikuttavat pelon tunteen syntymiseen, ja toisista neuroneista, jotka auttavat tukahduttamaan pelon tunnetta vaaralliseksi tai traumaattiseksi koetun tilanteen jälkeen. 

Hiirillä tehdyt kokeet osoittavat, että tämä tieto voi auttaa selittämään esimerkiksi post-traumaattista oireyhtymää ja kehittämään lääkkeitä, joiden toimintamekanismi auttaa ylikirjoittamaan pelon tunteita traumaattisen tilanteen jälkeen.

13.4.25

Bill Gatesille Asperper-piirteet ovat olleet supervoima

Kuten aiemmassa blogikirjoituksessani mainitsin, Bill Gates on mielestäni yksi elämäntavaltaan ja luonteenpiirteiltään kiehtovimmista julkisuuden henkilöistä. Keskityin aiemmassa postauksessani hänen harjoittamaansa Think Week -työskentelytapaansa. Siinä yhteydessä sivusin myös Gatesin omaa mainintaa siitä, että hänet olisi todennäköisesti diagnosoitu lapsena autistiksi. 

Gates julkaisi tämän vuoden helmikuussa omaelämäkertansa Source Code: My beginnings, jossa hän kertoo tästä huomiostaan. En ole itse vielä lukenut tätä teosta, joten kirjoitan alla olevat sitaatit ja huomiot kirjaa lukuisissa yhteyksissä lainanneiden uutissivustojen perusteella. Osa sitaateista perustuu myös Gatesin Wall Street Journalille antamaan haastatteluun, jonka maksavat jäsenet pääsevät lukemaan täältä. Sivulla on vapaasti katsottavissa asiaan liittyvä video.

During my childhood, the fact that some people’s brains process information differently from others wasn’t widely understood.”

"Looking back on that, because I didn't behave in a standard way, and yet, you know, that deep concentration that got applied to math and science and eventually to all those programming experiences I had, that became a strength".

"Maybe I am forgetting how painful it was but I needed my neurodiversity to write that software."

"Even with their [my parents'] influence, my social side would be slow to develop, as would my awareness of the impact I can have on other people. [... ] But that has come with age, with experience, with children, and I’m better for it. I wish it had come sooner, even if I wouldn’t trade the brain I was given for anything.”

                                        Kuva: Unsplash Christian Wiediger


6.4.25

TV-sarjoista tuttuja nk. autistic-coded-hahmoja

Tänä viikonloppuna julkaistussa Guardianin artikkelissa Undiagnosed entertainment: how Hollywood awkwardly dodges autism koomikko Pierre Novellie erittelee eri TV-sarjojen nk. autistic-coded-hahmoja, jotka on suunniteltu ilmentämään selkeästi autismin kirjolla olevien henkilöiden piirteitä, vaikkei heitä avoimesti autisteiksi näissä sarjoissa kutsutakaan tai sellaisina pidetä. Hänen mukaansa kyse on siitä, että tällaiset hahmot ovat TV-maailmassa suosittuja esimerkiksi omalaatuisuutensa, tarkkojen rutiiniensa, erikoisina pidettyjen pelkojensa ja suorapuheisuuutensa vuoksi. Esimerkkkejä näistä hahmoista ovat seuraavat:

  • The Office: Dwight Schrute
  • Sherlock: Sherlock
  • Young Sheldon: Sheldon
  • The Big Bang Theory: Sheldon
  • Amélie: Amélie
Novellie toteaa artikkelissaan, että TV-sarjoissa autistic-coded-hahmot jätetään usein arvoituksiksi, jotta heidän eri piirteitään pidettäisiin vain kummallisuuksina tai omalaatuisuutena. Esimerkiksi The Big Bang Theoryn Sheldon on tarkkoine rutiineineen ja tapoineen käsikirjoitettu selkeästi ilmentämään Aspergerin piirteitä, mutta sen tunnustaminen pilaisi sarjan tarkoituksen. Lisäksi käsikirjoittajilla ei ole velvollisuutta kuvata autismia "oikein", kun hahmojen ei tunnusteta olleen suunniteltu autisteiksi. Toisaalta tämä voi Novellien mukaan myös estää todellisesti autismin kirjolla olevia henkilöitä hakeutumasta diagnosoitavaksi ja siten mahdollisesti kohentamasta elämäänsä, sillä heidän piirteitään voidaan pitää vain "hauskoina" tai "erikoisina" TV-sarjojen hahmojen mukaisesti.

                                        Kuva: Unsplash GR Stocks

4.4.25

Alex Honnold: uskomattoman lahjakas kiipeilijä

Alex Honnold ei juuri esittelyjä kaipaa. Kiipeily oli minulle tuntematon laji, kunnes aloin katsoa sattumalta siihen liittyviä dokumentteja ja videoita Netflixissä ja muilla kanavilla joitakin vuosia sitten. Olen luontaisesti kiinnostunut yksilölajeista, ja Alex Honnold on ollut ilmiömäisten saavutustensa ohella kiehtova myös ihmisenä. Tämä nousee esille dokumenttien, erityisesti Free Solon, lisäksi myös hänestä kertovassa kirjallisuudessa. 

Honnold tunnetaan kenties maailman parhaana kiipeilijänä, ja hänet tunnetaan myös äärimmäisestä omistautumisestaan rakastamalleen lajille. Kiinnostavaa kyllä, hän kertoo, ettei ole erityisen lahjakas kiipeilemisessä, mutta on harjoituksen myötä kehittynyt siinä nykyiselle tasolleen. Hän asui vuosikausia pakettiautossa pystyäkseen elämään esimerkiksi kiipeilypaikkojen tuntumassa, ja on viettänyt siinä suuren osan vuodesta vielä senkin jälkeen, kun osti itselleen ja perheelleen talon. Honnold onkin tunnetusti introvertti, joka on onnistunut rakentamaan elämästään itselleen sopivan.

Honnold on päässyt  mukaan blogiini siksi, että hän on kiehtovan elämäntapansa ohella kiinnostava myös lääketieteelliseltä kannalta. Magneettikuvaukset osoittavat, että hänen mantelitumakkeensa ei juurikaan aktivoidu tavallisten henkilöiden tapaan pelottavissa tai jännittävissä tilanteissa, mikä hyvin todennäköisesti selittää hänen kykynsä edetä kylmäpäisesti myös todella vaativissa tilanteissa. Omien sanojensa mukaan hän tuntee kuitenkin toisinaan pelkoa, mutta on onnistunut harjoittelemalla irrottautumaan pelon tunteesta useimmissa tilanteissa.

Nostan Honnoldin esille myös siksi, että hänen on lukuisissa verkkokeskusteluissa ja artikkeleissa spekuloitu olevan autismin kirjolla. Honnold toteaa, että hänellä on joitakin Aspergerin oireyhtymän piirteitä, mutta hän ei ole autisti.

Alex Honnoldin kotisivu löytyy täältä.

                                        Kuva: Unsplash/NEON


2.4.25

Andy Warhol: poptaiteen ikoni

Andy Warhol on yksi ehdottomista suosikkitaiteilijoistani. Pidän poptaiteesta, ja kukapa olisi sen ikonisempi edustaja kuin itse Warhol. Warhol tunnetaan erityisesti 1950- ja 1960-luvulla julkaistuista taideteoksistaan, jotka eivät juuri esittelyä kaipaa.

Andy Warholia ei koskaan virallisesti diagnosoitu autistiksi, mutta esimerkiksi autismiasiantuntija, lääkäri Judith Gouldin mukaan hänellä oli hyvin todennäköisesti Aspergerin syndrooma. Tämän puolesta puhuu muun muassa se, että Warhol ilmensi monien hyvin toimintakykyisten autistien tavoin viehätystä rutiinien ja yhdenmukaisuuden noudattamista kohtaan. Warhol tuli myös tunnetuksi toistuvista kuvista koostuvista taideteoksistaan, joiden aiheena olivat esimerkiksi Campbellin keittotölkit ja Mona Lisa. Tällaista toistuvuutta pidetään yhtenä Aspergerin syndroomaa ilmentävien henkilöiden tunnuspiirteenä.

Andy Warholin museon kotisivulle pääsee täältä.

Kiinnostava artikkeli Andy Warholista, poptaiteesta ja autismista ArtLarkin blogissa löytyy täältä.

                                                Kuva: Unsplash / danilo.alvesd

1.4.25

Temple Grandin: akateemikko ja etologi

Tunnetuista autisteista koostuva kirjoitussarjani, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, jatkuu tällä kertaa yhdellä julkisesti erityisesti aiempina vuosikymmeninä eniten esillä olleista autisteista, Temple Grandinilla. 

Tämä vuonna 1947 syntynyt yhdysvaltalainen akateemikko ja etologi on tullut tunnetuksi paitsi tuotantoeläinten inhimilliseen kohteluun keskittyvistä kirjoistaan, myös siitä, että hän ensimmäisten joukossa kertoi julkisesti olevansa autisti. Hänen kirjallinen tuotantonsa ja julkinen esiintymisensä liittyykin näihin molempiin aihealueisiin, joissa molemmissa häntä voidaan pitää uranuurtajana ja jopa aktivistina. Grandin pääsi vuonna 2010 Time 100 -luettelon Heroes-kategoriaan yhtenä maailman vaikutusvaltaisimpana ihmisenä. 

Temple Grandinin lapsuudessaan saamansa diagnoosin mukaan hänellä on aivovamma, joskin aikuisiällä hänen diagnoosikseen korjattiin autismi ja tarkemmin autistinen savantismi. Grandin kertoo ajattelevansa lähes täysin kuvina ja olevansa herkkä äänille ja muille aistiärsykkeille. Hän kertoo olleensa kouluaikoina "nörtti" ja oppineensa ajan kuluessa ja vaivaa nähden sopeutumaan ympärillään olevien ihmisten sosiaalisiiin normeihin. Grandinin äidillä ja opettajilla oli merkittävä rooli siinä, että hän pystyi toteuttamaan potentiaaliaan mahdollisimman hyvin.

Temple Grandinin kotisivulle voi siirtyä täältä.

                                           Kuva: Unsplash / Karsten Würth

25.3.25

Tiedekulman Aivojen salaisuudet -lähetys

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetään tänään suora Aivojen salaisuudet -lähetys yhteistyössä Suomen kuvalehden kanssa. Lähetys on katsottavissa myöhemmin myös tallenteena Tiedekulman sivustolla ja YouTubessa. Toivottavasti tulossa on mielenkiintoista kuunneltavaa!


                                            Kuva: Unsplash / Bret Kavanaugh

24.3.25

Bill Gates ja Think Week

Katsoin taannoin jonkin dokumentin, jossa kerrottiin Bill Gatesin elämästä. Bill Gates on henkilönä kiehtova monessakin mielessä: hänen jossakin määrin autismin kirjoon viittaavat luonteenpiirteensä ja maneerinsa (josta hän on itsekin jossakin yhteydessä maininnut) yhdistyvät hyväntekeväisyystyöhön, rakkauteen kirjallisuutta kohtaan ja tietenkin valtavaan vaurauteen johtaneen Microsoft-imperiumin perustamiseen. 

Tässä postauksessa nostan esille erityisesti Bill Gatesin Think Week -viikot, joita hänellä on ollut tapana viettää kahdesti vuodessa. Näiden kahden viikon aikana Bill Gates vetäytyy yksin tuntemattomassa sijainnissa sijaitsevaan mökkiin lukemaan jopa 18 tunnin ajan vuorokaudessa. Hän tekee muistiinpanoja käsin kynän ja paperin avulla eikä ole yhteydessä muihin henkilöihin kahdesti päivässä tapahtuvia ruokatoimituksia lukuun ottamatta. Juomana hänellä on tietenkin Diet Coke. 

                                               Kuva: Unsplash / Xunming Tang

Think Week on ajatuksena monitahoinen: kirjat, mindfulness, yksinolo, perinteiset muistiinpanomenetelmät, luonnonläheisyys, yksinkertainen elämäntapa, internetin puuttuminen. Se on melko radikaali yhdistelmä kiireisessä yhteiskunnassa, ja rohkea päätös yritysjohtajalta, jolla on monia muitakin velvoitteita. Tällainen kolmas paikka työpaikan ja kodin ohella voi auttaa irrottautumaan rutiineista ja näkemään asioita uusista näkökulmista. Bill Gates kertoo näiden viikkojen auttaneen häntä monien merkittävien päätösten tekemisessä.

17.3.25

Stephen Wiltshire: ultratarkkoja piirroksia yhdellä silmäyksellä

Brittiläinen arkkitehtuuriteemaisiin kuvituksiin erikoistunut Stephen Wiltshire on kiehtova esimerkki savant-oireyhtymän ilmentymisestä. Stephen sai lapsena autismidiagnosin ja on sittemmin tehnyt intohimostaan eli piirtämisestä itselleen elinkeinon. Hän myy kotisivullaan piirroksia pääasiassa kaupunkimaisemista, jotka ovat jääneet hänen mieleensä yleensä vain lyhyen tarkastelun jälkeen. Tuloksena on ultratarkkoja, valokuvamaisia piirroksia maailman eri suurkaupungeista. Suosittelen tutustumaan hänen kotisivuunsa, jossa on kuvitusten lisäksi myös muun muassa hänen elämäkertansa sekä haastattelu.

                                                Kuva: Unsplash / Robert Bye

16.3.25

Kim Peek: tosielämän Sademies

Psychology-lehdessä julkaistu artikkeli Kim Peek, the Real Rain Man valottaa 1980-luvun lopulla julkaistun Rain Man -elokuvan inspiraationa toiminutta henkilöä. Kim Peekin älykkyysosamäärän kerrotaan olleen keskimääräistä alhaisempi (87), ja hänen päänsä oli tavallista suurempi. Tämän syynä arvioidaan olevan nk. split-brain-oireyhtymä, ja myös hänen aivonsa olivat tavallista suuremmat.

Split-brain-oireyhtymän seurauksena Kim Peekin aivojen puoliskot toimivat toisistaan itsenäisesti, minkä ansiosta hänellä oli poikkeuksellisia kykyjä. Häntä voidaankin pitää savanttina eli henkilönä, joka pystyy näennäisen vaivattomasti suorittamaan tehtäviä, joiden suorittaminen olisi tavallisille henkilöille käytännössä mahdotonta. Hän pystyi muun muassa lukemaan avoinna olevan kirjan molempia sivuja yhtä aikaa ja muistamaan 98 % lukemastaan tiedosta. Tämän seurauksena hän olikin todellinen elävä tietosanakirja ja GPS-laite. Hän pystyi antamaan ajo-ohjeet lähes minkä tahansa kahden kaupungin välillä maailmassa ja laskemaan, minä viikonpäivänä jokin päivämäärä oli ollut. Hän muisti myös valtavasti baseball-ottelutuloksia sekä musiikkiin, historiaan ja politiikkaan liittyvää tietoa.

Moniin muihin savantteihin verrattuna Kim Peekillä ei ollut vaikeuksia sosiaalisessa ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa.

                                          Kuva: Pixabay/ColiN00B

15.3.25

Nature: Aivojen ikääntymiseen vaikuttaa 64 geeniä

Nature-tiedelehdessä on julkaistu mielenkiintoinen aivojen ikääntymiseen liittyvä artikkeli. Artikkelin mukaan aivojen ikääntymiseen on löydetty vaikuttavan 64 geeniä, ja ikääntymisen ehkäisemiseen tai hidastamiseen on tiedossa tällä hetkellä 13 lääkeainetta. Artikkeli on luettavissa osittain myös ilman rekisteröitymistä.


                                                Kuva: Pexels / Google DeepMind

Tiedekulman aivotutkimusresursseja

Helsingin yliopiston tiedekulman sivusto on osoittautunut paikaksi, josta löytyy monien muiden tärkeiden ja kiinnostavien aihealueiden ohella myös aivoihin liittyviä tallenteita (ellei tapahtumiin siis pääse saapumaan paikan päälle tai katsomaan niitä reaaliaikaisena suoratoistona). Näistä joitakin esimerkkejä ovat seuraavat:

Aivoviikko 2025: Miten hermoston toimintaa ja aivosairauksien mekanismeja tutkitaan?

Ymmärrä aivojasi

Valoa mieleen

Mielenhuoltoilta

Aivojen elvytysilta


                                                   Kuva: Pexels / Anastasia Shuraeva

Aivosäätiön aivoterveysopas

Viimeisen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon.  Elämäni on ollut niin hektistä, ettei tämän blogin päivittämiseen ole jäänyt resursseja, vaikka mieli olisi silloin tällöin tehnytkin kirjoittaa eri asioista. Viime kuukausien aikana aivotutkimuksen rintamalla ja muidenkin tämän blogin keskeisten aihepiirien osalta on kuitenkin julkaistu paljon uutta materiaalia, että tunnen lähes velvollisuudekseni käydä niitä läpi myös blogissani.

Aivosäätiö järjesti alkuvuodesta aivoterveellisen vuoden viettämiseen liittyvän webinaarin, johon itsekin osallistuin. Webinaarin pitäjä, tutkija Minna Huotilainen, kävi läpi useita mainioita ja käytännönläheisiä vinkkejä parantamaan aivoterveyttä ja mahdollisesti ehkäisemään tulevia aivosairauksia. Näitä aihepiirejä sivutaan hyvin myös Aivosäätiön aivoterveysoppaassa, joka on ladattavissa ilmaiseksi Aivosäätiön sivustolta. Mainioita vinkkejä, joista monia voi toteuttaa suhteellisen helposti. Minuun kolahti ajatus ihan tavallisen kävelemisen lisäämisestä arkeen, millä voi olla yllättävän suuri merkitys aivojen terveyden kannalta.

                                            Kuva: Unsplash / Volkan Olmez