Tänä viikonloppuna julkaistussa Guardianin artikkelissa Undiagnosed entertainment: how Hollywood awkwardly dodges autism koomikko Pierre Novellie erittelee eri TV-sarjojen nk. autistic-coded-hahmoja, jotka on suunniteltu ilmentämään selkeästi autismin kirjolla olevien henkilöiden piirteitä, vaikkei heitä avoimesti autisteiksi näissä sarjoissa kutsutakaan tai sellaisina pidetä. Hänen mukaansa kyse on siitä, että tällaiset hahmot ovat TV-maailmassa suosittuja esimerkiksi omalaatuisuutensa, tarkkojen rutiiniensa, erikoisina pidettyjen pelkojensa ja suorapuheisuuutensa vuoksi. Esimerkkkejä näistä hahmoista ovat seuraavat:
- The Office: Dwight Schrute
- Sherlock: Sherlock
- Young Sheldon: Sheldon
- The Big Bang Theory: Sheldon
- Amélie: Amélie
Novellie toteaa artikkelissaan, että TV-sarjoissa autistic-coded-hahmot jätetään usein arvoituksiksi, jotta heidän eri piirteitään pidettäisiin vain kummallisuuksina tai omalaatuisuutena. Esimerkiksi The Big Bang Theoryn Sheldon on tarkkoine rutiineineen ja tapoineen käsikirjoitettu selkeästi ilmentämään Aspergerin piirteitä, mutta sen tunnustaminen pilaisi sarjan tarkoituksen. Lisäksi käsikirjoittajilla ei ole velvollisuutta kuvata autismia "oikein", kun hahmojen ei tunnusteta olleen suunniteltu autisteiksi. Toisaalta tämä voi Novellien mukaan myös estää todellisesti autismin kirjolla olevia henkilöitä hakeutumasta diagnosoitavaksi ja siten mahdollisesti kohentamasta elämäänsä, sillä heidän piirteitään voidaan pitää vain "hauskoina" tai "erikoisina" TV-sarjojen hahmojen mukaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti