Tanssimisen terveyshyötyjä syntyy jo muutamassa minuutissa

Tanssi eri muodoissaan on monille rakas harrastus, jonka parissa vierehtää helposti pitkiäkin aikoja. Tanssiminen tuottaa yllättävän merkittäviä terveyshyötyjä kuitenkin jo muutaman minuutin jaksoissa.

BBC:n artikkelissa tanssimisella kerrotaan olevan muun muassa seuraavia terveyshyötyjä:

Parantunut kunto. Tanssiminen on aerobista liikuntaa, joka voi toteuttamistavastaan riippuen muun muassa parantaa liikkuvuutta, nivelten terveyttä ja tasapainoa. Lisäksi se voi alentaa tiettyjen sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, puhkeamisriskiä ja hidastaa niiden etenemistä.

Kognitiiviset hyödyt. Tietyssä järjestyksessä toistuvien tanssiliikkeiden opetteleminen voi parantaa ajattelukykyä ja muistamista. Lisäksi tanssiminen voi piristää mielialaa, vähentää masennusta ja parantaa koettua elämänlaatua. Tanssiminen voi vähentää dementian riskiä ja parantaa keskittymiskykyä.

Lisääntynyt luovuus. Tanssiminen voi auttaa ongelmanratkaisussa samaan tapaan kuin nukkuminen. Se voi auttaa uusien ideoiden kehittelyssä, itseilmaisussa ja ajattelemaan luovemmin.

Tutkimusten mukaan monet näistä terveyshyödyistä ovat koettavissa jo lyhytkestoisen, päivittäin toteutuneen tanssimisen seurauksena.

                                                Kuva: Unsplash / Jon Tyson

Mitä on integroiva älykkyys?

Lähes kaikki tuntevat todennäköisesti ainakin nimeltä Leonardo Da Vincin. Tämä italialainen renessanssiajan monilahjakkuus oli muun muassa taidemaalari, keksijä, muusikko, insinööri, arkkitehti ja tutkija. Hän sai aikansa ihanteiden mukaisesti monialaisen taidemaalarin ja kuvanveistäjän koulutuksen ja pystyi siten toteuttamaan lahjakkuuttaan useilla eri osa-alueilla.

Juuri tästä integroivassa eli yhdistelevässä älykkyydessä on kyse: se on kykyä yhdistää eri alojen tietoja ja oivalluksia ja muodostaa niiden pohjalta uusia ideoita. Integoivasti älykkäät ihmiset osaavat yhdistellä näennäisesti toisiinsa liittymättömien alojen tietoja ja käyttää niitä hyväkseen ongelmanratkaisussa ja ideoinnissa.

Psychology Today -lehden artikkelissa Da Vincin rinnalle integroivasti älykkäinä henkilöinä mainitaan muun muassa Charles Darwin. Hän kehitti evoluutioteoriansa yhdistämällä luonnonhistoriallista osaamistaan taloustieteisiin.

Integroivan älykkyyyden kehittymisen edellytyksinä pidetään avoimuutta uusien asioiden kokeilua ja ideointia kohtaan. Myös epävarmuuden sietokyky ja kyky tarkastella samaa asiaa eri tieteenalojen näkökulmista edistävät yhdistelevän älykkyyden edellyttämän ajattelutavan kehittymistä.

Nykymaailmassa Leonardo Da Vincin ja Charles Darwinin kaltaiset monilahjakkuudet ovat harvinaisia. Integroivaa älykkyyttä pidetäänkin kaikkein harvinaisimpana älykkyyden osa-alueena. Syynä on muun muassa korkeakoulutuksen erikoistuminen yhä suppeampiin asiakokonaisuuksiin. Esimerkiksi lääkäriksi tai insinööriksi opiskelevat eivät juurikaan valitse sivuaineekseen vaikkapa filosofiaa tai historiaa, vaan läheisemmin ydinosaamiseensa liittyviä vaihtoehtoja.

                                        Kuva: Unsplash / Steve A Johnson