Autismia pidetään vielä nykyäänkin pienten lasten ja nuorten aikuisten oireyhtymänä. Tosiasia on kuitenkin se, että kyseessä on elämänikäisten oireiden ja ominaisuuksien yhdistelmä. Autismin kirjolla elävistä lapsista ja nuorista kasvaa aikanaan aikuisia, jotka elävät loppuikänsä tämän saman oireyhtymän kirjolla.
Samalla autismin kirjon häiriö on jäänyt usein diagnosoimatta nykyisten aikuisten ja vanhempien sukupolvien keskuudessa. Tämä johtuu erityisesti diagnosoinnin voimakkaasta kehittymisestä viime vuosikymmenten aikana ja tähän oireyhtymään liittyvän yleisen tietoisuuden yleistymisestä. Jos nämä aikuiset eläisivät lapsina nyky-yhteiskunnassa, he olisivat todennäköisemmin saaneet asianmukaisen diagnoosin ja sen mukaista tukea.
The Conversion -sivuston artikkelissa kerrotaan, kuinka monet autismin kirjolla elävät aikuiset kärsivät muun muassa masennuksesta, ahdistuksesta tai heikosta itsetunnosta joko sen vuoksi, että he eivät itse ole tietoisia poikkeavuutensa syistä tai siksi, että muut yhteiskunnan jäsenet kohtelevat heitä valtaväestöstä poikkeavasti ymmärtämättömyyden vuoksi.
Jotkut autismin kirjolla elävät ovat oppineet tulemaan toimeen oireidensa kanssa esimerkiksi maskaamisen avulla. Toiselle tämä ei ole niin helppoa. Toisaalta pelkkä diagnoosin saaminenkaan ei välttämättä auta parantamaan tilannetta ainakaan välittömästi. Niin kauan kuin autismia pidetään erityisesti lapsuus- ja nuoruusajan oireyhtymänä, sen esiintymistä aikuisilla ei ole vielä huomiotu riittävästi eri tukimuotojen kautta. Autismin kirjolla elävien aikuisten tukijärjestelmää tulisikin kehittää edelleen vastaamaan todellisiin tarpeisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti